Tänäkin vuonna odotin Kolin reissua todella paljon. Alla oli määrällisesti ja laadullisesti ehkä paras juoksukausi tähän saakka ja uskoin pystyväni vaaroilla hieman edellistä vuotta parempaan suoritukseen. Heinäkuisen NUTS Pallaksen 134km raaston jälkeen olin saanut ihan hyviä treenejä tehtyä, erityisesti Kuopio Trail Cupin osakilpailuista sain loistavia vauhtikestävyysvetoja oman peruslenkkeilyn sekaan. Tuntui

Vaarojen Maraton on ollut ehkä suurin kestävyysjuoksuharrastukseni motivaationlähde. Ensimmäisen kerran lähdin matkaan vuonna 2010 onnellisen tietämättömänä matkan raakuudesta. Lähes seitsemän tunnin aikana reitti antoi armottoman opetuksen lajin vaativuudesta ja valmistautumisen tärkeydestä. Ryläyksen kivikoissa polvi vääntyi ikävästi, mikä esti juoksuharjoittelun usean kuukauden ajaksi. Lopulta maaliin päästiin, mutta ensitunnelmat hotellin pihalla olivat