Road to NUTS karhunkierros, part 2

Toinen viikko pulkassa ja hyvin tuntuu treenit kulkevan. Ensimmäiset neljä viikkoa mennään hyvin pitkälti pelkkää pk:ta ja sen jälkeen mukaan alkaa ohjelmaan tulla kovempia vk harjoituksia. Hieman tuli poikettua suunnitelmasta ja viikonlopulle tuli palauttavan lenkin tilalle hieman kovempi 13km:n kimppalenkki Jussin kanssa. Viikon toteutuneet treenit näyttivät siis tältä:

Maanantain tuli käytyä Lahden Gentailla cross circuit tunnilla. Gentai on kamppailulajikeskus joka järjestää myös toiminnallisen harjoittelun tunteja cross circuit nimellä. Kyseessä siis käytännössä crossfittiä eli korkeaintensiivistä kiertoharjoittelua. Olen jo parin vuoden ajan kulkenut mukana noissa treeneissä ja mielestäni kyseinen treenitapa tukee erinomaisesti kestävyysharjoittelua. Mukaan tunneille pääsee kun käy suorittamassa kaksi päivää kestävän intensiivikurssin jossa opetellaan tunneilla tehtäviä painon/voimannostoliikkeitä eli kyykkyä, rinnallevetoa, maastavetoa ja tempausta. Tyypillinen treeni kulkee siten, että alkuun lämmitellään ja availlaan paikkoja erilaisilla omalla painolla tehtävillä liikkeillä sekä venytyksillä. Seuraavaksi tehdään päivän pääliike joka voi olla juurikin noita kurssilla opeteltavia painon- tai voimannostoliikkeitä. Loppuun otetaan sitten loput löysät pois kovatempoisella kuntopiirillä. Sen voin luvata, että kuivin paidoin ei kenenkään tarvitse noilta tunneilta kotiin lähteä. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan! Gentai järjestää myös cross circuit kunto -tunteja joihin mukaan pääsee ilman peruskurssiakin.

Tarkempia tietoja Gentai Ry:n toiminnasta voi käydä lueskelemassa heidän kotisivuiltaan: http://www.gentai.fi

Muuten viikolla tuli tehtyä pari pk. lenkkiä juosten ja hiihtäen. Torstaina heitin perinteisen supersetin eli ensin salille ja siitä suoraan sulkapalloa läiskimään. Pelimuotona oli nelinpeli joten siinä sai mukavasti paikat vertymään salitreenin jäljilta. Yleensä sulkapallossa keskisyke jää aika matalaksi joten olen pitäny sitä enemmän palauttavana liikuntana.

Viikonloppuna sain treeniseuraa kun Juntit OK:n jäsen Jussi alias Elkki tuli kyläilemään kaukaa pohjoisesta. Pitihän sitä lauantaina käydä sitten heittämässä 13km:n kimppalenkki. Jussi oli vielä hieman toipilaana lentsun jäljiltä joten tuon pidempään ei kehdattu juosta. Juoksun lomassa tuli juteltua molempien valmistautumisista kevään koitoksiin ja Jussi paljasti, että tämän hetken juoksutreeni noudattaa Jack Danielsin Running Formula opuksen oppeja. 

Sunnuntaina kun heräsin ja vilkaisin ikkunasta ulos niin siellähän oli kerrassaan loistava hiihtokeli. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja ulkona n. 8 astetta pakkasta. Aamupalan jälkeen otin sukset kainaloon ja marssin Lahden stadionille josta kävin heittämässä 20km:n hiihtolenkin. Tarkoituksena oli ensin tehdä vähän lyhyempi lenkki mutta koska keli oli loistava, suksi luisti ja piti niin innostuin hiihtelemään suunniteltua pidemmän lenkin.

Koska hiihtokausi on nyt parhaimmillaan ja olen tänä talvena ollut aika laiska voitelemaan suksia niin haluampa jakaa oman ”laiskan miehen voiteluvinkin” tämän kerran blogikirjoituksen lopuksi. Pito”voiteena” olen käyttänyt Startin punaista pitoteippiä ja luistopuolella Optiwaxin luistonauhaa.

Pitoteippi levitetään karhennetulle pitoalueelle (karhennus paperi on liimattu pakkaukseen kiinni) ja se kestää käytössä useita satoja kilometreja. Toki juuri oikeaan keliin valittu kelivoide tarjoaa useimmiten paremman pidon mutta mielestäni pitoteippi tarjoaa hyvän kompromissin kelille kuin kelille poislukien märän plussakelin johon ei toimi kuin pitopohjasuksi. Luistonauha asetetaan luistoalueelle, nauhaa kuumennetaan 150 asteisella raudalla, vetäistään nauha pois kuumennuksen jälkeen, harjataan nailonharjalla ja viimeistellään kuituliinalla. Koska nauha suojaa voiteluraudan pintaa voi voiteluun käyttää tavallista silitysrautaa. Luistunauha kestää myös n. 200km:a joten kovin montaa kertaa ei harrastelija joudu voitelua uusimaan kauden aikana. Jos luisto alkaa hiipua voi pinnan harjata uudelleen ja poistaa kuluneen kerroksen. Luistonauhan pohjalle olen levittänyt ensin tavallista pohjaparafiinia

Tästä ei mielestäni perinteisen suksien voitelu paljon helpommaksi voi muuttua ja pito sekä luisto varmasti riittää useimman harrastelijan tarpeisiin. Viime talvena tuli kikkailtua jos jonkinlaisilla pitovoiteilla, liistereillä ja ties millä poppakonsteilla mutta tänä vuonna ajattelin keskittyä itse asiaan ja näillä eväillä mennään niin kauan kuin suksi toimii. Katsotaan sitten jos Pogostaan päätän ilmoittuatua millaisella tällillä sinne tulee lähdettyä.

Loppuun vielä linkki päivitettyyn treeniohjelmaan: http://1drv.ms/1xR4vKO